Tilannekatsaus

Lokakuun puolivälissä vielä tuli ihmeteltyä radiohiljaisuutta seuratoverien blogipäivityksien osalta, mutta nyt kun oma tauko on kestänyt lähes 1,5 kk niin enää ei tarvitse asiaa kummastella. Eihän tuota jutun juurta määräänsä enempää löydy tähän vuodenaikaan kun kiihkein ajokausi on takana. Vikan cx-kisan jälkeen meni muutama viikko keskimääräistä vähemmillä ajoilla, mutta lokakuun lopusta lähtien on taas tullut normaalia omaa tasoa cycloilua ja jonkin verran traineriakin eli noin 8-10 tuntia / vko. Alunperin aikomus oli kyllä tässä kohtia kautta tehdä vaihtelun nimissä jotain muutakin kuin fillarointia eli vähän juoksennella, kokeilla sauvamäkeä ja heilutella kahvakuulia, mutta kummasti pyöräkengät on lähes aina jalkaan ilmestyneet kun on ollut mahdollisuus reippailuun. Riittäisiköhän oman vuotuisen ajomäärän tuplaaminen siihen että talvikuukausina tulisi päädyttyä tuollaiseen ratkaisuun?

Menneestä kaudesta jäi mukava maku suuhun vaikka kaikki mielessä pyörineet tavoitteet eivät toteutuneetkaan. Jos putsataan puutelista ensin niin siellä päällimmäisinä on kaksi asiaa: xcm-kisat ja kisakunto kesällä. Erityisesti aerobinen kestävyys kehittyi huomattavan hyvin alkaen loppuvuodesta 2012, pitkälti trainerin & wattiviisarin & Valkun hyvän ohjauksen siivittämänä. Vahinko vain että kuntohuippu tuli jo maaliskuun puolella ja syystä tai toisesta huhtikuusta eteenpäin joko poljettiin paikallaan ja keskikesällä jopa mentiin takapakkia. Siis klassinen "January hero, June zero". Spekulointia on tullut kyllä harrastettua ihan riittämiin, mutta edelleenkin syyt ovat hieman hämärän peitossa. Vanhoja turha toki muistella, mutta jotain niistä mielellään oppisi että ei tulisi toisintoa ensi kesänä. Kalenteriin kesälle ruksatut xcm-kisat jäivät ajamatta kun ei motivaatio riittänyt lähteä “vajaakuntoisena” niitä ajamaan.

Onneksi plussapuolelle tuli merkintöjä sen verran enemmän että vaaka ilman muuta kallistuu kokonaisuudenkin puolesta voiton puolelle. Vaikka kesällä ei kampeen odotettuja watteja saanutkaan väännettyä niin kyllä ajaminen taas meni selvästi eteenpäin viime kaudesta ja se on ikääntyvälle kuskille iso juttu, kun ei ajomäärät kuitenkaan kovin merkittävästi aiemmasta kasvaneet. Isoin kiitos kuuluu ilman muuta Valkulle eli Santulle joka kärsivällisesti jaksoi opastaa mitä ja miksi pitäisi tehdä. Toinen kaudesta mieleen jäänyt juttu oli useamman kisalajin kokeilu, osassa riitti paikallisen aluecupin leikkimieliset kisat ja osassa virallisempiakin koitoksia: tempo, xco, xcm ja cx kaikkia tuli ajettua useampi lähtö ja kaikki hienoja kokemuksia, vain xcm oli vanha tuttu. Mukaan olisi vielä hyvin mahtunut maantiekisa yhteislähdöllä, mutta se jää nyt tulevan kauden työlistalle.

Kolmas plussalistan iso juttu oli fillarointi muualla kuin tutuilla kotiseudun väylillä. Vuoteen mahtui peräti kaksi Mallorcan ajoreissua, kaksi työmatkaa Piilaaksoon jotka mahdollistivat viikonlopun ajorupeamat ja vielä tulossa on joulukuun perheloma Kanarialle jossa pitäisi onnistua ainakin lenkki tai pari ajella. Tätä kirjoitusta raapustetaan sunnuntai-iltana San Josen kulmilta Campbellista. Takana pitkä työviikko, mutta myös kaksi hienoa ajopäivää. Kelit oli tosin hieman sääennusteita kylmempiä ja en ole varmaan koskaan ollut lenkillä aiemmin niin kylmissäni kuin tänään alamäkiä alas tiputellessa. Jotenkin oli mukaan valikoitunut liian heppoiset ajovarusteet ja tasamaan asukkina aina tuppaa unohtumaan miten käy kun ensin ylämäessä kelaa hien päälle, pääsee jonkin töppäreen laelle jossa on aavistus vilpoisampaa kuin laaksossa ja lähtee sieltä sitten laskemaan alas. Tämän päivän retki suuntautui vanhoja punapuita katsomaan Big Basin Redwood luonnonpuistoon. Tämän jälkeen kotimaan mäntymetsät ei valitettavasti taida ihan niin tunnelmallisilta enää tuntua kuin aiemmin…

Pari kertaa tuli arkipäivinä juoksemassakin käytyä, rantapolun maisemissa ei mitään vikaa mutta kyllä tuo juokseminen pitkän tauon jälkeen on vain aika tönkköä puuhaa

Seuraavat raapustelut blogiin sitten tulevaan kauteen liittyen. Kalustoa tullaan ainakin virittämään sen verran että kuskinkin olisi syytä virittää myös itseään jotta kehtaa uuden pyörän kanssa missään näyttäytyä.