Alla on ihan oikean treeniviikon tekemiset ja sitä myöden myös tunne jaloissa. Palaan viikon saldoon yhteenvedossa.
Tämän päivän uutiskynnuksen ylittää trainerisessio, jota tuskin hevillä unohdan. Alunperin tänään piti mennä ulos ajelemaan rauhallista palauttavaa muutamaksi tunniksi, mutta pakkanen siirsi lenkin taas kerran Werstaalle trainerin päälle. Poljentoa oli takana puolitoista tuntia, kun powerTappi lähti trainerista pyörineen päivineen omalle kiertoradalle. Hetken sai ihmetellä, että mitä tapahtuu ennen kuin tajusin vapauden tunteen ja että olin täydessä kiihdytyksessä eteenpäin pyöräni kanssa. Santtu taisi tokaista, että mitä tapahtuu. Onnettomassa tapahtumassa oli onnea matkassa, pysyin pystyssä, kiekko ei osunut trainerin haarukkaan (tärkein asia) ja ainoa takaisku oli henkinen kolhu. Olen ajatellut että trainerin pyöritys kaikessa yksinkertaisuudessaan on minulle mitä sopivinta harmitonta hommaa, mutta kun kuski on riittävän yksinkertainen, niin siinäkin näemmä piilee omat riskinsä. Jouduin polkemaan 5min sakkoa, koska sen verran asian ihmettely ja pyörän tarkastelu sekä uudelleen kiinnitys ottivat aikaa.
Miksi tämän jaan tässä avoimessa blogissa ei johdu siitä, että kehuisin omaa ajotaitoani pystyssä pysymisen takia, vaan opetuksena kaikille. Muista aina katsoa, että trainerin kiristyksen säädön lukitusmutteri on kiinni! Minä en ollut sitä hetkeen katsonut, enkä varsinkaan kiristänyt, kun kulkimen siihen viimeksi asetin. Tyhmästä päästä kärsii koko harrastus. Uskallan luvasta, että muistan tuon jatkossa tehdä aina. Pikalinkku oli kiinni, mutta säätömutteri oli pyörinyt pikkuhiljaa auki ja saavutti laki pisteen kesken tämänpäiväisen treenin. Syyllinen pitää ainas löytää ja taas kerran se löytyy peiliin kurkkaamalla ...kele.
Tämän päivän uutiskynnuksen ylittää trainerisessio, jota tuskin hevillä unohdan. Alunperin tänään piti mennä ulos ajelemaan rauhallista palauttavaa muutamaksi tunniksi, mutta pakkanen siirsi lenkin taas kerran Werstaalle trainerin päälle. Poljentoa oli takana puolitoista tuntia, kun powerTappi lähti trainerista pyörineen päivineen omalle kiertoradalle. Hetken sai ihmetellä, että mitä tapahtuu ennen kuin tajusin vapauden tunteen ja että olin täydessä kiihdytyksessä eteenpäin pyöräni kanssa. Santtu taisi tokaista, että mitä tapahtuu. Onnettomassa tapahtumassa oli onnea matkassa, pysyin pystyssä, kiekko ei osunut trainerin haarukkaan (tärkein asia) ja ainoa takaisku oli henkinen kolhu. Olen ajatellut että trainerin pyöritys kaikessa yksinkertaisuudessaan on minulle mitä sopivinta harmitonta hommaa, mutta kun kuski on riittävän yksinkertainen, niin siinäkin näemmä piilee omat riskinsä. Jouduin polkemaan 5min sakkoa, koska sen verran asian ihmettely ja pyörän tarkastelu sekä uudelleen kiinnitys ottivat aikaa.
Miksi tämän jaan tässä avoimessa blogissa ei johdu siitä, että kehuisin omaa ajotaitoani pystyssä pysymisen takia, vaan opetuksena kaikille. Muista aina katsoa, että trainerin kiristyksen säädön lukitusmutteri on kiinni! Minä en ollut sitä hetkeen katsonut, enkä varsinkaan kiristänyt, kun kulkimen siihen viimeksi asetin. Tyhmästä päästä kärsii koko harrastus. Uskallan luvasta, että muistan tuon jatkossa tehdä aina. Pikalinkku oli kiinni, mutta säätömutteri oli pyörinyt pikkuhiljaa auki ja saavutti laki pisteen kesken tämänpäiväisen treenin. Syyllinen pitää ainas löytää ja taas kerran se löytyy peiliin kurkkaamalla ...kele.
Vai on siellä vedetty settiä show-meiningillä ja muuten mahdoton käsite "kiriharjoitus trainerillä" on viimeinkin saanut ihan sähäkän määritelmän. Jos Santtu ois ollu hereillä niin sehän on ois nopsana miehenä ehtinyt omalta paikaltaan tempaista tallin oven auki ja ei ois sun tarvinnut heti alkuunsa kiriä keskeyttää, lumiselle pihalle kun olisit ennättänyt niin olis varmaan 200:n kadenssikin ollut kevyttä kauraa.
VastaaPoistaEi vaan, onni onnettomuudessa että ei käyny kalustolle mitään (kuskit kyllä yleensä saa kursittua & parsittua kasaan muumilaastareilla)!
Itte oon muuten ollut niin yksinkertainen tai sitten vaan pikkutarkka kalustosta, että olen aina ruuvannut auki takakiekon trainerin "ruuvipenkistä" ajeluiden jälkeen. Ei näköjään huonompi tapa. Mulla kun kellarissa on vielä vähän niukemmin tuota rullausvaraa ennen kuin nuppi tömähtäisi telkkuun (ja sitten seinään) jos noin huonosti kävisi.
Mitä tarinan loppuun ja johtopäätöksiin tulee, niin pistäisin kyllä tapahtuman Tacxin piikkiin. Supermagneto Prossa en heti arvaisi tuollaisen tapahtuvan ainakaan että ei huomaisi löystynyttä kiristysruuvia. Ei muuta kuin Samulle ostoksille taas!
Aika villin näköinen tapahtuma kyllä, noin parin metrin päästä todistettuna, kun kaveri lähtee syöksymään fillarilla kohti autotallissa. Onneksi tosiaan ei käynyt kummemmin ja ennenkaikkea tietenkin uutuudenkiiltävät vanteet säilyivät naarmutta.
VastaaPoistaKait tuon voi siltä pohjalta laittaa kategoriaan "yhtä kokemusta taas rikkaampana", itsekin trainerilla kyljelläni käyneenä ja käyhän se toki ensi kesän kisojen kaatumisharjoitteluna ; ).