Lämmin keli, kuiva alusta, vain pientä alkavaa tihkua = ilmiselvä cyclokeli ja siten tervetullutta vaihtelua viime aikojen kellaripyöräilyyn. Vuodenaika toki tarkoitti sitä, että auringonvalosta työpäivän päätteeksi tehtävällä lenkillä oli turha haikailla. Mutta sitä vartenhan oli oiva ratkaisu, pienten kätösten kaukana Kiinassa värkkäämä ja Hongkongin verkkokauppojen legendan dealextremen kauppaama. Fillaripiireissä tunnetaan myös termillä "riistovalo".
Lenkuraksi valikoitui nopeahko ja helpohko ns. keskustan kierto, etupäässä ulkoiluväyliä Pappilan kautta Kauppiin, Lapinniemen rantoja pitkin kosken ja sitten järven rantaa Härmälään josta takaisin Kaukajärvelle. Myöhemmin osoittautui, että 6. aisti oli tehnyt viisaasti kun oli valinnut tämän reitin eikä vaikkapa Kangasala - asema - Lamminrahka - Leinola reittiä joka oli vielä päivällä mielessä.
Lenkille siis. Alun alamäkiosuudelle jo riistovalo päälle jotta uskalsi ajaa täysillä. Pienin teho, mutta kappas vaan nopeasti taustan indikaattori vaihtoi melkein heti sinisestä keltaiseksi ja Messukylässä oltiin jo punaisella. Sitten Pappilaan saavuttaessa tuttu naps ja kirkkauden tilalle tuli pimeys. Onneksi ei ollu kyse ihan aloittelijasta ekaa kertaa valolenkillä. Vara-akku takataskusta ja minuuttia myöhemmin kirkkaus oli palannut. Tosin tuoreen täyteenladatun akun olisi kyllä pitänyt näyttää vihreätä valoa indikaattorissa eikä keltaista. Hmmm. No, ajetaan sitten käyttäen valoa vain siellä missä pakko niin varmasti kestää kotiin asti.
Ihan ei mennyt suunnitelman mukaan, juuri kun saavuin Kaupissa Kaupinojan saunan vierestä rantaan laskevalle polulle niin kuului tuttu naps taas. Monta kertaa mielessä on ollut, että aina pitäisi mukana olla erillinen vähätehoisempi varalamppu jossa patterit akkujen sijaan. Mutta ei ollut tälläkään kertaa. Tässä kohtaa lenkkiä olisi vaihtoehtona tietysti ollut ajaa suoraan takaisin kotiin valaistuja reittejä pitkin. Mutta kun keli oli hieno, päätös reitistä oli jo tehty aiemmin ja jalatkin toimivat niin ihan hevin ei sellaiseen vaihtoehtoon mieli taipunut.
Tässä kohtaa oli syytä kiittää reittivalintaa. Aiemmin mielessä olleella reitillä vara-akun simahdus olisi ollut hyvinkin jossain kohtaa Lamminrahkaa. Ja siellä pimeys olisi ollut sitten totaalinen, kaupungin sponssaamia lamppuja kun ei sillä reitillä ole. Valitulla reitillä kuitenkin oli tiedossa katulamppuja lähes koko reitille, vaikka katvealueita melko runsaasti. Ei siis muuta kuin ajamaan ja jatkamaan reippaalla temmolla sujunutta lenkkiä. Ja vauhtihan itseasiassa senkuin kiihtyi tästä eteenpäin, jonkinlainen apu taisi tulla adrenaliinipurskeista joita tuli sopivina annoksina kun katvealueet tuli ajettua jarruihin koskematta, ave mariaa tapaillen ja toivoen että kaupungin miehet eivät olleet sirotelleet betoniporsaita tai muita rakennelmia sinne missä niitä ei sunnuntaina ainakaan vielä ollut kun samaa reittiä ajelin. Kiitos tuubien lukuisista sokkona kuoppiin ajoista selvittiin vain valikoiduilla voimasanoilla.
Hieno vauhdikas lenkki. Ja ensikerralla sitten oikeasti fiksummin varustautuneena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti